Olin nuorena j ä r k y t t ä v ä n mustasukkainen. Olin kontrollin tarpeessa, olin rajoittava, olin ahdistunut, peloissani, jatkuvasti surullinen, aina vakuutteluja saatuani hetken päästä uudelleen samojen epäilyksien vallassa, epävarmana kaikesta. Loin skenaarioita, jotka olivat niin mielikuvituksellisia, että jos tunne olisi ollut eri, voisin varmaan ihailla keksimiäni tarinoita. Mutta tunne oli… Mustasukkaisuudesta
Vuosikymmen oli pitkä ja ehti näyttää erilaisia asioita. Kaupunkeja, ihmisiä, tunteita, koteja, toiset parempia kuin toiset, niin kuin asioilla on tapana, olla hyviä ja huonoja vuorotellen. Kipeitä ja parantavia. Tapahtui todella paljon kaunista. Tapasin ihmisiä, hämmästyttäviä, syviä ja kauniita ihmisiä. Osa heistä sellaisia, jotka olen joutunut menettämään, mutta joiden jättämät tunteet asuvat minussa yhä ja… Mitä tämän vuosikymmenen aikana opin rakkaudesta
Muistelen sitä, kuinka pari vuotta sitten istuin surun keskellä ja kuinka se tuntui musertavalta ja murskaavalta. Kuinka olen edelleen surullinen samoista sekä eri asioista, ja onko suruja lopulta kovinkaan montaa erilaista sorttia, ehkä tunne vain voimistuu aika-ajoin ja ilmenee eri tavoin. Mietin, kuinka mikään rakkaus ei korjaa kokonaan sitä, mikä on joskus rikottu, mutta ehkä… 7 mm
En voi käsittää, että on kesä ja minulla kahden kuukauden sairasloma sekä masennuslääkitys ja silti elämä voi olla ihan kaunista ja hyvää. Tunnen olevani enemmän minä kuin koskaan aiemmin, mutta siltä minusta tuntuu joka vuosi. Silti tunne on tällä(kin) kertaa hieman erilainen, jonkinlainen syvä rauha on astunut sisääni ja on kuin joku laskisi kätensä hyväksyvästi… Ja yhtäkkiä; syreenit