Normaalisti marraskuu on vuoden kamalin kuukausi, mutta tänä vuonna se pääsee parhaiden joukkoon hengähdystauon antaneiden kesäkuukausien kanssa. Ehkä se on käänteispsykologiaa tai joku maailmankaikkeuden oikku, että näin hirveänä vuonna juuri marraskuu onnistuukin yllättämään positiivisesti.
Tässä marraskuussa sain ihan uudenlaista voimaa pimeydestä. Tajusin, että pimeys on oikeastaan valtavan kaunista. Valot eivät näy valossa ja joka päivä paistava aurinko ei tunnu yhtä hyvältä.
Omissa askelissa ja liikkeissä on uutta voimaa ja päättäväisyyttä. Kello 5.15 pilkkopimeydessä soiva herätyskello ei saa epätoivon partaalle, vaan tuntuu sanovan jaksat tämänkin päivän. Ja jaksaminen marraskuussa tuntuu paljon suuremmalta kuin milloinkaan muulloin.
Tämäkin marraskuu yritti kyllä pistää aika kovasti vastaan heti alussa. Lokakuun lopussa sain pitkän sairasloman työuupumuksen takia. Itkin päivittäin, sain migreenikohtauksia monta kertaa viikossa, unohtelin sanoja ja asioita, en nukkunut öisin ja hiukset tippuivat päästä. En ole koskaan aikaisemmin voinut yhtä huonosti.
Mietin, mitä neuvoisin läheisiäni tekemään, jos he olisivat samassa tilanteessa ja irtisanouduin. Olen edelleen hemmetin ylpeä itsestäni, koska yleensä minulla menee ikuisuus pientenkin päätösten tekemisessä. Sain heti uuden työn, sellaisen jota olin pitkään toivonut. Sain onneksi levätä hetken välissä. Neuloin peiton alla, luin ja katsoin Gossip Girliä. En vaatinut itseltäni mitään. Toivuin nopeasti. Migreenit ja unettomuus loppuivat seinään, hiustenlähtö valitettavasti ei vieläkään.
Uuden työn aloittaminen uupumuksesta toipuvana ja vielä vuoden vaikeimpaan aikaan jännitti. Päätin varustautua. Hankin kirkasvalolampun, aloitin rautakuurin, koska työterveyslääkärin määräämissä verikokeissa selvisi ferritiinitasoni olevan viitearvojen alarajalla, ja opettelin ihmiseksi, joka menee klo 21 sänkyyn. Annoin itselleni luvan jaksaa juuri sen verran kuin jaksan, ja jaksoin niin paljon.
Voitin marraskuun.
11 vinkkiäni pimeyteen:
1. kirkasvalolamppu
2. nukkuminen (vaikka sitten 10 tuntia yössä, jos tilanne vaatii)
3. verikokeet (taistelkaa se ferritiinitesti, jos täytyy) ja tarvittaessa rautakuuri
4. klementiinit
5. persimonit
6. inkivääri-kurkuma-shotti
7. kaikenlaiset kauniit valot
8. heijastimet
9. pimeyden ihasteleminen
10. impulsiiviset päätökset oman hyvinvoinnin eteen
11. Håkan Hellströmin Tillsammans i mörker ja Snälla släck inte ljusen
mäkin vihasin marraskuuta joskus ihan huolella, mutta sitten opettelin ajattelemaan sitä kuukautena muiden joukossa ja ottamaan tavoitteeksi vain selvitä siitä. ei se tietenkään sitä pimeyttä ja väsymystä poista, mutta ehkä just se, että ei vaadi itseltään liikoja (tai yhtään mitään) ja koittaa tehdä mahdollisimman paljon kivoja juttuja (mahdollisuuksien mukaan tietty), niin se auttaa kyllä. ja pimeys on kyllä omalla tavallaan turvallista ja kaunista, vaikka valoa rakastankin.