War is over, if you want it

Mulla on kaksi joulua.

On mun oma, järjestyksessä ensimmäinen, mun pienen perheen – kahden ihmisen ja yhden koiran. Meidän joulu on viisivuotias, vielä muotoaan hakeva, vapaa muuttumaan, avoin ehdotuksille. Se on pehmeä, verkkainen, vaivaton. Se näyttää elokuvia aamusta asti, vie yhdessä ulos aina uusiin paikkoihin, valoja seuraten. Se nostaa pöytään yhdessä valmistetun aterian, kaataa kuohuviiniä iltapäivällä, tarjoilee porkkanalohta, soijamaitoon keitettyä riisipuuroa, seitankäristystä. Se juottaa inkivääritotia, antaa lahjat kun siltä tuntuu. Se kuuntelee The Beach Boysia ja nukahtaa yhdessä sohvalle. Se herää aatonaattona, luovuttaa meidät eri teille.

Ja sitten on mun suuremman perheen, eri-ikäisten ihmisten ja eläinten. Se perinteinen ja tuttu, näennäisesti muuttumaton. Se on turvallinen, useimmiten riidaton, toisinaan jännitteinen, lopulta perheenjäsenet yhteen tuova juhla, jona kaikki yrittää parhaansa. Se on rutinoitunut, ei kuitenkaan tylsä. Se kuuntelee Pavarottia, kolmea tenoria, Bocellia, Loiria, katsoo Lumiukon ja Samu Sirkan. Se tuo mummun riisipuurolle, vie perheen haudoille, kantaa pöytään äidin ruuat , kaataa aperitiiviksi annoksen Koskenkorvaa, jakaa lahjat illalla, juo punaviiniä sohvalla, toivottaa kauniita unia, saattaa yöksi erilleen. Se herää joulupäivänä, kokoontuu taas yhteen, viettää raukean illan, päättää joulun.

Mulla on kaksi erilaista joulua, sillä ei ole oikeaa tai väärää tapaa viettää sitä. Sen voi koostaa monista palasista ja ihmisistä, biologisesta tai valitusta perheestä – vaikka molemmista tai sitten ei kummastakaan. Se voi ottaa paikkansa missä tahansa, kylmässä tai lämpimässä, valossa tai pimeässä, etelässä, pohjoisessa, idässä, lännessä. Sen aikana saa tuntea mitä tuntee – onnea, lämpöä, surua, kaipuuta. Sen voi jättää viettämättä kokonaan, elää aivan tavallisen päivän, tai voi keittää itselleen puuron ja jättää kaiken muun tekemättä.

Joulu on mitä sen haluaa olevan. Joulun saa tehdä omakseen, valita perinteet, kattaa pöytään viisi lusikkaa ja jäätelöannoksen, ripustaa kuuseen kuivattuja kukkia ja popcornia, loihtia takan Youtube-videoista ja eteerisistä öljyistä. Tehdä turvattomasta turvallisen, riitaisasta sopuisan, luopua asioista ja ihmisistä, jotka tekee siitä kipeän, ottaa lähelleen ne, jotka tuo siihen lämmön ja valon.

Sen voi rakentaa uudelleen, raivata edellisen pois ja aloittaa alusta, voi vahvistaa valmiita perusteita, kasata uuden kerroksen tai katon, uudet portaat sisään.

Joulun voi antaa olla ihan mitä tahansa mikä hyvältä tuntuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *